Naiskomissio esittäytyy

20.2.2022

Suomen Moottoriliiton naiskomission tarkoitus on parantaa naisten asemaa moottoripyörä-, moottorikelkka- ja ATV-lajeissa sekä saada lisää naisia mukaan järjestö- ja kerhotoimintaan sekä vapaa-ajan harrastustoimintaan moottoripyöräilyssä SML:n hallituksen sekä kansaivälisen FIM Women in Motorcycling linjausten mukaisesti.

Tässä meidän tarinamme eli komission jäsenten historia moottoriurheilun parissa.

Miia-Maria Vepsäläinen, naiskomission puheenjohtaja

Olen ollut aktiivisesti koko elämäni mukana moottoriurheilun kilpailutoiminnassa. Lapsuuden vuodet vei ratalajien pariin ja itse kisaajana meni 10 vuotta, vuodesta 2005 alkaen niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla Drag Racingin parissa. Ajatus oman ajouran päättämisestä 2014 herätti paljon ajatuksia, mutta alusta alkaen oli selvää että moottoriurheilun parissa jatketaan tavalla tai toisella. Kouluttauduin SML:n viralliseksi toimitsijaksi josta tie vei samana vuonna speedway MM-osakilpailuun kilpailunjohtajan assistentiksi. Vuoteen 2016 saakka tasapainoilin vielä oman osittaisen kilpailu-uran ja toimitsijapuolen kouluttautumisen välillä, jolloin aktiivisesti keräsin kokemusta eri toimitsijatehtävistä. Kilpailunjohtajuus osoittautui lähimmäksi omaa osaamisaluetta ja siitä heräsi intohimo tehdä onnistuneita sekä laadukkaita moottoriurheilutapahtumia. 2016 tarjoutui mahdollisuus ratalajien nuorisovastaavaksi jolloin myös kilpailu-ura drag racingin parissa tuli päätökseen. Moottoriurheilu.tv käynnistettiin samana vuonna Nita Korhosen ja Anette Latva-Piikkilän johdolla, jossa toimin moottoriurheilu-uutisten päivityksessä Moottoriurheilu.tv:n eri kanaville. Lukuisat kansainväliset MM-osakilpailut ratalajeissa mahdollistivat myös laajan kansainvälisen verkostoitumisen. Vuonna 2017 suoritin kansainvälisen Track Racing FIM Clerk Of The Course -lisenssin, joka mahdollisti erinäiset tehtävät kansainvälisessä moottoriurheilussa, sekä MM-joukkeenjohtajuudet, kuin toimimisen kilpailunjohtajana MM-osakilpailuissa.

Naiskomissio oli ollut muutaman vuoden ikään kuin hyllyllä Moottoriliiton toiminnassa, koska komissiolle ei löytynyt puheenjohtajaa. Naisten aseman parantaminen ja naisten esille tuominen moottoriurheilun saralla on minulle tärkeä tavoite, joten omasta esityksestäni Moottoriliiton hallitus nimitti minut Naiskomission puheenjohtajaksi. Naiskomissioon valittiin uudet jäsenet ja toiminta aloitettiin uudelleen.

Sini-Erika Käyhkö

Lähdin mukaan Naiskomissioon, koska haluan olla mukana nostamassa naisten asemaa moottoriurheilussa niin kilpailijana, toimitsijana kuin missä tahansa roolissa. On jotenkin hassua, että nykypäivänäkin nainen joutuu todistelemaan oman osaamisensa, tapahtuu se sitten töiden tai harrastusten parissa. Monet meistä mimmeistä on varmasti kuullut erilaisia syitä, miks just sä et ole se pätevin tyyppi johonkin tai miksi sun pitää todistaa osaaminen +150 %. Mun mielestä me mimmit ollaan miesten kanssa samalla viivalla, oli se työ tai laji mikä tahansa.

Mun tarina moottoriurheilun parissa alkoi kesällä 2004 kun kävin kattomassa Alastarolla Drag Racingia ja muistan miettineeni, et mikä tää laji on. Tuon kesän jälkeen kokeilin varovaisesti toimitsijaduunia muutamissa kisoissa, tutustuin lajiin ja ihmisiin. Pikku hiljaa rooli kasvoi ja sillä tiellä ollaan. Mun rooli toimitsijana on alusta alkaen ollut pääsääntöisesti ajanotossa, joskus olen myös eksynyt kisatoimiston pyörteisiin tai burnismonttuun harjan varteen. Vuodelle 2022 minut valittiin lajiryhmän jäseneksi. Mun mielestä parasta drag racingin parissa on kesäaamut: lämmin keli, aurinko paistaa, kuulet kuinka varikolla lämmityskäytetään ajoneuvoja ja rataliiman tuoksu leijailee nenään = ihan best fiilis!!!

Musta on aina mageeta kun mimmit nostetaan esillä moottoriurheilun parista ja on aika upeeta kun mimmit pärjää siellä yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin miehet. Kannustankin kaikkia mimmejä kokeilemaan rohkeasti lajia, mistä oot aina unelmoinu. You go girl!

Motto: Et voi kehittyä ellet joskus hyppää epämukavuusalueelle. Kaikkee pitää kokeilla ja kaiken voi oppia!

Christa Lundgren

Moottoriurheilu on ollut aika lailla koko elämän läsnä, isäni on ajanut Motocrossia ja Enduroa. Ekan oman mopon sain kuusivuotiaana. Nappulana tuli ajeltua Motocrossin kerhokisoja, mutta myöhemmin hevoset veivät pääosan ajastani ja ajaminen jäi vähän taka-alalle. Reilu parikymppisenä kipinä syttyi uudestaan ja sillä tiellä ollaan. Sairastan harvinaista sidekudossairautta (EDS), joka loukkaantumisten takia hidastaa hieman menoa, viimeiset pari vuotta on ajaminen ollut ns. jäähyllä juurikin loukkaantumisten takia. Crossin lisäksi moottorikelkkailen talvisin, aina kun siihen on mahdollisuus. Kaudelle 2022 olisi taas tarkoitus päästä puomin taa, lajina Crosscountry.

Mukaan naiskomissioon lähdin, sillä haluan ajaa naisten asioita moottoriurheilun saralla paremmiksi sekä tuoda tätä harrastusta helpommin lähestyttäväksi kaikille.

Venla Jyrkinen

Päädyin moottoriurheilun pariin vastaa aikuisella iällä muutettuani Pohjois-Lappiin ja kokeiltuani moottorikelkkailua noin kuusi vuotta sitten. Rakkaus lajiin syntyi ensi-istumalla, ja nykyään harrastan kelkkailua monipuolisesti: retkikelkkailusta ja syvän lumen ajosta aina kisaradoille asti. Kilpailen Moottorikelkkasprintissä ja -endurossa ja olen kokeillut siipiäni myös Snowcross-radoilla niin nykyaikaisen kuin vintage-kelkankin sarvissa. Keväällä 2020 osallistuin myös Kanadassa Labradorin niemimaalla järjestettävään yli 3000 kilometrin mittaiseen Cain’s Quest- kestävyyskisaan parini Henna Riekkoniemen kanssa kisan historian ensimmäisten naistiimien joukossa, ja haaveilemme uudesta kisasta Kanadassa keväällä 2023.
Moottoriurheiluinnostukseni on sittemmin laajentunut myös kesäkauteen, ajoin moottoripyöräkortin ja vietin viime kesän tutustuen adventure-pyöräilyn kiehtovaan maailmaan. Minulle on auennut uusi maailma moottoriurheilun myötä ja olen onnellinen, että olen löytänyt tieni näiden harrastusten pariin!

Kaisa Lökfors

dav

Naiskomission työ kiinnostaa, koska koen pitkään prätkäalalla työskennelleenä naisena, että niin kilpailijoiden, että alalla työskentelevien naisten asema voisi olla parempi. Monesti miesvaltaisella alalla naiset joutuvat perustelemaan olemassaoloaan ja valintojaan turhaan. Myös naisten kilpasarjat moottoriurheilussa eivät saa niin suurta arvostusta, kuin vastaavat miesten sarjat. Haluankin omalta osaltani vaikuttaa stereotyyppiseen ajatteluun ja ennakkokäsityksiin naisista alalla. Kuka vaan voi harrastaa prätkiä tai moottoriurheilua! Onhan se ihan pirun kivaa!
Olen itse ajautunut suoraan koulunpenkiltä prätkien pariin. Aloitin 2001 Bomber Magazinen taittaja-AD:na ensin freelancer-pohjalla ja myöhemmin kokopäiväisenä joka paikan höylänä. Tuona aikana pääsin mukaan luomaan uudenlaista moottoripyöräkulttuuria Suomeen. Julkaisimme lehteä, järjestimme festareita ja Stunt Ridingin PM-kisoja. Näiden vuosien aikana aloin itsekin ajaa moottoripyörällä. Ensimmäinen prätkäni oli Suzuki SV, jonka lehden jätkät mulle hankki lahjaksi!
MP-Messut, kisat ja varikot ovat tulleet vuosien varrella tutuksi kavereiden ja työn kautta. Olen ollut varmaan yhtä kauan MMAF:n jäsen. Oma ajoneuvorakentelu jäi oikeastaan yhden streetfighterin maalaamiseen, mutta rakennetut prätkät ovat edelleen lähellä sydäntä.
Nykyisessä työssäni FHRA Marketing Oy:ssä järjestän kansallisia ja kansainvälisiä Drag Race -kilpailuja. Parhaan kykyni mukaan hoidan kisojen hallinnollisia tehtäviä, vastaan visuaalisesta ilmeestä, viestinnästä ja pitkälle markkinoinnista. Pienessä organisaatiossa kun saa tehdä töitä laidasta laitaan.
Drag Race -lajina on ehkä tasa-arvoisin. Siinä kaikki asettuu samalle viivalle ja maalissa paras voittaa; ikään, sukupuoleen tai mihinkään muuhunkaan katsomatta. Ilahduttavan paljon löytyy naisia, jotka ajavat kilpaa kiihdytysajoa. Lisäksi lajin parissa on paljon toimitsijoita, jotka ovat naisia. En kuitenkaan halua ajatella, että pelkkä naiseus on mikään itseisarvo, vaan niin työssä kuin kilpaillessa pitää itse suoritus ja taidot olla mittarina. Kaikki tytöttely, bossladyläppä ja pinkiksi puunaus ei ole mun mielestä naisasian kannalta tärkeää. Asioiden, tekojen ja tulosten pitää puhua puolestaan ja arvostus tulisi tulla saavutusten ja osaamisen vuoksi.
Motto: Mee ja tee se!

Jonna Kyllästinen

fbt

Moottoriurheilu on aina näytellyt perheessämme isoa roolia isäni, Kari Huuskosen, myötä. Isäni oli koko elämänsä erittäin innokas moottoriurheiluharrastaja ja koska hän omisti suuren osan vapaa-ajastaan moottoriurheilulle, se tempaisi koko perheen mukaan harrastukseen. Molemmat veljeni, Jussi ja Joonas, ovat ajaneet kilpaa monissa lajeissa ja toimineet myöskin toimitsijoina kilpailuissa. Itse lähdin harrastukseen mukaan teini-ikäisenä, kun isäni pyysi minua johtamaansa rallitiimiin tiedottajaksi. Sittemmin kokemusta on kertynyt erilaisista toimitsijatehtävistä niin moottoripyöräilyn kuin rallinkin parista. Pääpaino on ollut Circuit Racingissä, jossa olen ollut järjestämässä kilpailuja ensimmäisen kerran vuonna 2003, ja jonka lajiryhmässä olin jäsenenä neljä vuotta. Myös Jäärata, Supermoto ja Snowcross kilpailuja olen ollut johtamassa ja tuomaroimassa. Tuomariston jäsenenä endurokin on tullut lajina tutuksi, mutta enemmän sitä olen seuraillut katsomon puolelta.
Olen kaksi vuotta ollut Suomen Moottoriliiton hallituksessa jäsenenä ja hallitustyö on ollut erittäin mielekästä ja mielenkiintoista. Olen mukana muutamassa hallituksen työryhmässä, työvaliokunnassa ja toimin myös Circuit Racingin lajikummina hallituksessa.

Mia Aho

Moottoriurheilu on ollut aina lähellä sydäntäni ja lajeista eniten Enduro. Kipinän Enduroon sain veren perintönä vanhemmiltani. Vanhempani olivat paljon mukana kilpailujen järjestelytehtävissä, joten kasvoin siihen mukana. Isäni ajoi myös Enduroa sekä valmensi nuoria Endurossa sekä Motocrossissa. Kiersin paljon mukana jo pienestä pitäen. Endurokilpailuissa aloitin makkaranmyynnissä, jossa olin apuna vaikka tuskin tiskin yli yletin. Jossakin nuoruus vaiheessa iski hevoskipinä ja olinkin jonkun aikaa enemmän niiden parissa. Ajoin kuitenkin moottoripyöräkortin, että pääsin tallille hoitamaan heppoja. Itse en ole koskaan kilpaa ajanut, mutta joskus tuli vähän ajettua kuntoilu mielessä.
Vuonna 2004 toimin ensimmäisen kerran kilpailun sihteerin apuna ja sille tielle jäin. Sen jälkeen olenkin ollut useammassa eri kilpailussa sihteerinä, ajanottotehtävissä, tuomaristossa ja valvojana. Tehnyt milloin mitäkin on tarvinnut. ”Rakkautta yli rajojen”, olen ollut mukana myös Crosscountry ja Motocross-lajien toimitsijatehtävissä. Mielestäni yhteistyötä muiden kerhojen ja lajien kanssa on kannattanut tehdä. Tarvittaessa oman kerhon kilpailua järjestäessä on ollut helpompi saada toimitsija apuja muista kerhoista. Olen toiminut jo useamman vuoden Suomen Moottoriliiton Enduron lajiryhmän jäsenenä. Minusta lajiryhmä työskentely on ollut mielenkiintoista ja kehittävää.
Naiskomissioon minua pyydettiin mukaan viime vuonna ja pitkän harkinnan jälkeen suostuin. Vastuullinen tehtävä vaatii kuitenkin aikaa ja sitä kun ei viime aikoina liiemmin ole ollut. Kilpailujen järjestelytehtävät ovat vieneet suurimman osan vapaa-ajastani. Toivon kuitenkin että voin olla mukana kehittämässä toimintaa ja että saadaan lisää naisia mukaan moottoriurheilun pariin.

Sivuston tarjoaa CrossiBlogi Racing Oy