Kiitos!!!! on ilmestynyt monesti sähköpostiini kellon näyttäessä lukemia yön tunneilta. Seikka kertoo varmasti henkilön suhtautumista omaan tekemiseen, oli sitten millainen deadline päällä saada tarinaa ja tuloksia julkaistavaan muotoon eri alustoille. Mutta mitä Jari kertoo meille moottoripyöräilyyn liittyvistä tapahtumista, mitä hän on kohdannut urallaan. Varmasti niistä voisi novellinkin saada aikaiseksi. On hyvä tuoda esiin ne mieleenpainuvimmat, mutta myös yllättäviä, ikäviksi luonnehdittuja tapahtumia mahtuu aina mukaan.
Riihimäen MM-enduro 1995
Muistellaan tapahtumaa kesäkuulta 1995, jossa varmistui Kari Tiaiselle ja Petteri Silvanille maailmanmestaruudet. ”Olin tuossa kilpailussa tiedottamista hoitamassa Jyri Tengmannin johtamassa kilpailun johtoryhmässä. Varsinkin ulkomaalaisten kilpailijoiden ja taustavoimien kanssa toimiminen jäi todella positiivisena seikkana mieleen. Toki kahden suomalaisen maailmanmestaruusjuhlat ja vieläpä oman kaupungin, ammattikoulusta asti tunteman Kari Tiaisen mestaruuden varmistuminen on vielä nykypäivänäkin jättänyt ison muiston positiivisesta tapahtumasta ja onnistuneesta sellaisesta. Vaikka moottoripyöräilyn kirjo on laaja, rupulikumilajeista enduro on se, missä eniten menestyksen johdosta on tullut tavattua kuljettajia, sekä taustalla toimijoita.”
Mika Ahola, lupo
Tammikuisena tiistaina, vuonna 2012 saimme urheilupiirejä järkyttäneen suru-uutisen, Mika Ahola oli menehtynyt barcelonalaisessa sairaalassa leikkauksen jälkeisiin komplikaatioihin harjoituksissa tapahtuneen kaatumisen seurauksista, vain 37-vuotiaana, hallitsevana enduron maailmanmestarina. Asiaan palaaminen saa kokeneenkin toimittajan vakavoitumaan, olihan Mika kilpailijana yksi moottoripyöräilyn seuratuimmista henkilöistä niin kotimaassa, kuin ulkomailla, varsinkin Italiassa. ” Soittelimme marraskuussa 2011 ja tarkoitus oli tehdä hiukan kattavampaa juttua alkukeväästä mediaan. Kun soitto tuli tapahtuneesta, ensiksi totesin ne ainoat sanat, ei voi olla totta! Poismeno pysäytti iskun omaisesti ja tilanne tuntui todella epätodelliselta.” Kysymys lajin vajoamisesta kyseisestä ajanjaksosta alhoon saa Jarilta vahvistuksen. ” Jos noita menestysvuosia tarkastellaan sieltä vuosituhannen vaihteesta tuohon hetkeen, taso laski dramaattisesti lopettaneiden kuljettajien, esimerkiksi Samuli Aron, Juha Salmisen ja Petri Pohjamon jättäessä isot saappaat täytettäviksi ja katsottaessa kotimaan tasoa, Eero Remestä lukuun ottamatta, uusia kasvoja ei noussut kirkkaimmalle huipulle. Valoa on kuitenkin ilmaantunut ja toivottavasti näemme muutaman vuoden sisällä uusia mestareita.”
Miten tiedottamista median suuntaan tulisi hoitaa
Asiaa tarkastellessa Kohonen nostaa epäkohtia esiin. ”Lajipiireissä ei ole käsitystä, kuinka nopeasti kilpailujen loputtua tuloksia ja haastatteluita tiedotteen muodossa tulisi saada eteenpäin, vaan järjestäjillä on yleensä saunaan kovempi kiire. Siinä sitten alat ”leikkiä” salapoliisia kerätäksesi tiedot juttua varten kasaan ja joskus niitäkään ei yksinkertaisesti löydä! Tiedottajan tehtävää tekevän henkilön harteille ei saa antaa muuta hoidettavaa ja hänen tulee olla yhtenä organisaation jäsenenä. Tiedottaja hoitaa tehtävää pääsääntöisesti kilpailun johtajan kanssa, muiden ei siihen tarvitse sotkeutua.” Isällisiä neuvoja osoitetaan myös kattojärjestöjen suuntaan. ” Vuosien saatossa olen törmännyt ilmiöön, jossa yhdelle medialle annetaan yksinoikeus tehdä stooria lajista ja se on sitten se vihoviimeinen virhe pyllistää muille, koska tuo yksikin media katoaa taustalle pitkässä juoksussa. Päättäjillä kattojärjestöissä on kummallinen luulo esimerkiksi televisiossa lähetettävien koosteiden riittävän mediahoidon osalta, mutta se tärkein sen kilpailun kannalta on se paikallinen toimija tai useampi. Lisäksi lobbaus median suuntaan on kattojärjestöissä olematonta verrattuna valtalajeihin, joten ei ihmekään, että näkyvyys on mitä on.”
Poikkeuksia kuitenkin löytyy. ” Varsinkin enduro on lähtenyt tekemään asioita ja muuallakin on piristymisen merkkejä olemassa, mainintana kelkkacross, jossa kilpailut ovat hyvin hoidettuja ja näyttäviä. Sitten striimien laatu on ottanut huikeita askeleita muutaman vuoden aikana siitä, mistä lähdettiin liikkeelle ja antavat nekin tietoa ammattimedian toimijoille. Itse toivoisin motocrossin löytävän itsensä myös seurattavien lajien joukkoon, mutta menestys maailmalla on ollut heikkoa ja siinäpä se ainoa syy siihen, että uutiskynnystä ei ylitetä.” Lopuksi jaamme yhteisen näkemyksen seuraavasta moottoripyöräilyn uudesta, suomalaisesta maailmanmestarista, Niki Tuulesta.
Teksti: Kai Leinonen
Kuva: Jari Kohonen