Ilmainen lounas, mikä se on? Lausahdus ilmenee yleisesti keskustelussa puhuttaessa lajikirjomme harrastamisen rahoittamisesta tai ammattimaisen toiminnan budjetoimisesta ja toteuttamisesta. ”Anna satanen, anna tonni”, tullaan henkseleitä paukutellen pyytelemään rahaa Yritysten omistajilta ja vieläpä ilman minkäänlaista suunnitelmaa näkyvyyden tai vastapalvelusten muodossa. ”Siellä se Yrityksen logo näkyy nyt televisiossa ja kassakone kiittää tässäkin asiassa!” eräs rahaa vailla ollut kansallisen tason menestyjä totesi pyytäessään rahaa ajotoimintansa pyörittämiseen. ”Varmaan löydät itsesi täältä ulos…” oli vastareaktio tässä tapauksessa Yrityksen omistajatahon suusta. Voisi jopa kuvitella tällaisen asenteen vievän sen oikeasti ja yritteliäästi tekevän urheilijan tai taustavoimien mahdollisuuksia saada uusien alojen toimijoita mukaan rahoittamaan lajeja, koska kyseinen vähintäänkin kyseenalainen tapa toimia rapauttaa lajikirjon luotettavuutta hoitaa toimintaa hyvin. Me emme kuitenkaan lähde rakentamaan tarinaa menneisyyden kaapujen varjossa, vaan kuinka kovaa työtä vaaditaan yhteistyökumppani markkinoilla jossa on kilpailua vähintäänkin senteistä tarjonnan ollessa laajaa. Onko loppujen lopuksi kyseessä hyväntekeväisyys ja rakkaus lajeja kohtaan, vaan lasketaanko Yrityksessä panostusta tiettyjen tunnuslukujen ja toteutuneiden myyntien pohjalta?
Mitä rahoituksen rakentaminen vaatii
Yrityksestä rahan maksaminen sponsori- tai yhteistyökumppanirahana on kirjanpitolain ja asetusten sääntelemää toimintaa, eli käytännössä kuljettajalla tai taustaryhmittymällä tulee olla Y-tunnus käytössä laskuttaessa sopimuksessa sovittuja summia. Mahdollista on myös pienemmissä tapauksissa osoittaa sopimuksessa sovittuja toiminnasta koituneita laskuja kumppaneiden maksettavaksi, mutta asioiden kasvaessa ainut järkevä tapa hoitaa asioita on taustayhtiön kautta.
Edessä on se eittämättä hankalin vaihe, eli kuinka hinnoittelet tuotteesi, eli urheilemisen? Oletko harrastaja, joka mahdollisesti voi kerätä Sepon Putkipalvelu Oy:ltä x euroa, vai ammatikseen KV-tasolla kiertävä, mediassa hyvin tunnettu tekijä, jonka budjetit kautta kohden ovat +100000-, euroa.
On aika siis kysyä asiaa siitä tietävältä. Timo Roininen on henkilö Niki Tuulen taustayhtiön toiminnan yhtenä tahona. ”Markkina-arvon määritys on haasteellista, sillä tähän ei ole kunnollista osaamista. Arvo on aina perustunut näkyvyyteen eri medioiden alustoissa. Suomessa globaalin näkyvyyden hyödyntäminen on lapsen kengissä. Sähköiset välineet ovat kehittyneet paljon ja statistiikkaa on saatavilla esimerkiksi sosiaalisen median palveluista. Tähän vaadittaisiin kouluttautumista ja omistautumista. Mediakäyttäytyminen on monesti adhoc -tyyppistä, missä viestitään yleensä tavalla ”Miten tänään menee”. Strateginen vuosikelloviestintä puuttuu tyypillisesti, koska myös moni tukija on monesti mukana rakkaudesta lajiin. Nämä tukijat kokevat useasti oman organisaation kohottamista tavalla ”Hei, meidän logo näkyi telkkarissa!”. Mutta toki tällekin on oma tärkeä paikkansa. Myynnin edistämisessä mielestäni tulisi ehdottomasti käyttää jakelustatistiikkaa. Kuinka moni urheilija, eli markkinointiväline osaa kertoa paljonko julkaisut toivat kumppaniyritykselle lisämyyntiä? Tässä olisi oiva paikka tutkia tarkkaan esimerkiksi erilaisten mainoskampanjoiden lisätuottoa. Julkaisuja tulisi tilastoida ja rakentaa siitä arvonmääritys, mitä sekunti jatkossa maksaisi. Tätä sitten jatkossa voitaisiin myyntitapahtuman yhteydessä hyödyntää potentiaalisiin Yrityksiin.”
Strateginen näkyvyys
Kyseessä on hyvin pitkälti urheilijan imagon rakentaminen ja sen jalostaminen tilanteisiin sopivaksi. Tietyssä vaiheessa uraa tulisi brändityö ulkoistaa sisällön tuottajalle, jotta itse päätuotteelle, eli urheilijalle saadaan tunnistettava imago. Tuottajan päätehtävänä olisi tuottaa yleisölle kiinnostavaa sisältöä urheilijasta. Tästä seuraavana askeleena on näkyvyyden kasvattaminen eri medioiden julkaisuissa. Tässä vaiheessa on syytä ottaa huomioon henkinen kasvu jalat maassa ettei ”kiva olla julkkis” -ilmiö mene uran edelle. Näitäkin tapauksia löytyy lähihistoriasta. Haetaanpa hyvä onnistunut esimerkki brändin luomisesta, jossa kiistatta Kimi Räikkösen esimerkki hakee maailman luokan tuotteena vertaistaan. Omassa genressään. Näkyvyysarvo menee kasvuportaittain uran sekä brändin yhdistelmänä. Näkyvyysarvoon investointi ja resursointi kulkevat myös portaittain. On myös esimerkkejä, jossa kilpailullisuus voi muodostua sivuseikaksi ja markkinabrändi nousee ykkösjutuksi. Onko se välttämättä paha asia, onhan tubettaminenkin jo ammattikunta sekin. Jokainen päättää lopulta oman polun valitsemisessa.
Budjetoinnin tärkeys systemaattisuutta haettaessa
”Budjetointia olisi hyvä lähteä tarkastelemaan siltä kantilta, osataanko sitä ylipäätänsä tehdä? Budjetointi tulee nähdä aina lähtökohdiltaan monikautisena toimenpiteenä, eikä kvarttaalin (3kk) mittaisena polkuna. Joskus on toki otettava se paljon puhuttu riski, eli esimerkiksi vain puolet tarvittavasta kauden budjetista on myyty ennen ensimmäistä starttia. Ilmiö on hyvin yleinen uran alkuvaiheessa tai tason noustessa seuraavaan kategoriaan. Tilikauden budjettia tulee lähteä rakentamaan vähintään nollatulos mielessä. Mikäli jo ensimmäiseltä tilikaudelta syntyisi voittoa viivan alle, tulisivat voittovarat käyttää tulevien kausien investointeihin, mitä ne sitten ikinä ovatkaan. Uutta kausisopimusta neuvoteltaessa syksyisin, tulisi absoluuttisesta budjetista olla kasassa ainakin 75 %, toki mielellään 100 %. Budjetointiin ja myyntisopimusten tekoon liittyy myös isona osana kausisopimuksen maksupostijärjestelmä. Ennakkoon huolellisesti suunniteltu budjetti ja hyvin neuvoteltu molempia osapuolia sopivasti tyydyttävä kausisopimus tasapainottavat riskienhallintaa kaikenlaisten tapahtumien varalta. Otetaan vaikka esimerkkinä tämän hetken maailman tapahtumat.
Sopimusrikkomukset ja yhteenveto
Sopimusrikkomuksista puhuttaessa, suomalaiseen kulttuuriin kuuluu lojaalisuus ja sovittujen asioiden noudattaminen. Mitä vastapuolen mahdollisiin rikkomuksiin tulee, on niihin vastattava selkeillä sopimusehdoilla. Mitä se sitten tarkoittaa? Sopimusta neuvoteltaessa on kaikkien osapuolten ymmärrettävä sisältö ja siihen liittyvät tehtävät. Tämä tulee muuntaa kirjalliseksi muotoon, jossa hyväksyntä hetkellä kaikki ymmärtävät sanatarkasti, mitä on yhteisesti sovittu. Suomalainen suoraselkäinen lojaalisuus voi toimia meillä kotimaassa, mutta valitettavasti isossa maailmassa jämäkkä kädenpuristus ja silmiin katsominen ei aina riitä.
Loppuun Roininen haluaa ravistella kenttää uusilla tavoilla tehdä asioita muuttuvassa ympäristössä. ”Yleisesti Urheilija Oy tulisi nähdä tulevaisuudessa enemmän liiketoimintana, eikä pelkästään uraa tekevänä henkilönä. Liiketoimintaakin tulee investoida ja sille on hyvä luoda takaisinmaksutavoite, milloin investointi alkaa tuottaa arvoa sijoittajilleen tai itselleen. Jyrki Louhi on mielestäni tässä onnistunut luomaan systeemi-idean, missä urheilija Oy:ssä on mukana sijoittavia osakkaita. He voivat olla myös mukana mallilla, jossa he sijoittavat omaan näkyvyyteen ostamalla markkinapaikan. Heidän kuuluu tehdä myös huippusijoituksensa eteen brändiä edistäviä toimia, jotta sijoitus maksaisi itsensä takaisin jollain aikavälillä. Kuten liiketoiminnassakin. Kun urheilija Oy:ssä on mukana osakkaita, se nähdään myös Verottajan silmissä paremmin markkinointisijoitusyhtiönä.” Roininen päättää.